Tammisaaren saariston kansallispuisto
Tammisaaren saariston kansallispuisto ulottuu sisäsaaristosta avomerelle saakka. Lähes 90 % puistosta koostuu vesialueista ja puistossa suojellaankin sekä veden ylä- että alapuolista luontoa.
Tammisaaren saaristo on kesällä purje- ja moottoriveneilijöiden sekä melojien suosiossa. Myös sukeltajille löytyy nähtävää lähes ympäri vuoden. Vaihtelevat pohjamuodot ja laivojen hylyt tarjoavat elämyksiä pinnan alla. Retkeilijöille mieluisia kohteita ovat saaret Fladalandet ja Modermagan sekä Älgö ja Jussarö. Ilman omaa venettä retkeilijät pääsevät kesäisin risteilyillä Tammisaaren Pohjoissatamasta Jussarön vanhalle kaivossaarelle.
Kansallispuiston merkittävin nähtävyys on sen monipuolinen luonto. Sisäsaariston suurissa saarissa on erämaajärviä, reheviä metsiä ja kallioisia rantoja. Saarilla voi nähdä mm. hirviä ja valkohäntäkauriita. Ulkosaariston luodoilla pesii puolestaan tuhansia merilintuja, kuten sotkia, lokkeja ja haahkoja. Puiston eteläisissä osissa voi jopa nähdä harmaahylkeitä tai norpan.
Tammisaaren saariston kansallispuistossa yöpyminen on mahdollista omassa veneessä tai teltassa Modermaganilla, Fladalandetilla, Rödjanilla Älgössä sekä Jussaröllä. Otathan huomioon matkatessasi kansallispuistossa, että esimerkiksi Rödjanin, Fladalandetin ja Modermagan saarilla ei ole juomavettä, joten sitä kannattaa varata matkalle mukaan. Kaikilla telttailualueilla on tulentekopaikat ja kuivakäymälät. Muistathan noudattaa jokamiehenoikeuksia.
Älgö – kansallispuiston suurin saari
Kansallispuiston suurimmalla, metsäisellä Älgön saarella sijaitsee Rödjanin entinen kalastajatila ja luontotupa. Tila on melonnan maailmanmestari (1950) ja olympiakultamitalisti (1952) Thorvald Strömbergin lapsuudenkoti. Thorvaldin isoisä, kalastaja Magnus Nylund, rakennutti tilan sodan jälkeen 1940-luvulla ja se oli asuttu 1960-luvulle saakka, jonka jälkeen tila jäi kesämökkikäyttöön. Nykyisin luontotuvassa on näyttely, joka perehdyttää haahkaparin elämään ja tilan historiaan.
Kalastajatilalta alkaa Älgön luontopolku (2 km), joka tutustuttaa retkeilijän sisäsaaristoon. Polku kulkee osittain jyrkässä maastossa ja sen varrella sijaitsee sisäjärvi Storträsket sekä näköalatorni, josta avautuu upea näköala koko kansallispuiston alueelle. Lisäksi luontopolulla voi nähdä korsun jäänteet viimeisimmästä sodasta.
Rödjan on oiva retkikohde koko perheelle. Lapset tekevät mielellään tuttavuutta kalastajatilan viereisellä niityllä kesällä laiduntavien lampaiden kanssa. Puusauna lämpiää tilauksesta ja uintimahdollisuudet löytyvät niin merestä kuin järvestäkin. Omat eväät valmistuvat keittokatoksessa. Tilan hoitajalta Micke Röbergilta voi ostaa hänen itsensä pyydystämää ja savustamaa kalaa.
Nauti luonnon hiljaisuudesta Modermaganin tai Fladalandetin saarilla
Sisäsaariston ja ulkomeren väliin jää useita saariryhmiä. Näistä Fladalandet on yksi suosituimpia retkeilykohteita. Fladalandet on metsäinen ja kallioinen saari, jossa lampaat ovat aikoinaan laiduntaneet. Saarella on retkisatama, kuivakäymälä sekä telttailu- ja tulentekopaikka. Karuun luontoon pääsee tutustumaan useita risteileviä kävelypolkuja pitkin.
Modermaganin luontopolku (1,5 km) esittelee ulkosaaristoa. Sen maasto on melko epätasaista ja sateen jälkeen kalliot ovat liukkaita. Saaren kaakkoiskulman kallioilta avautuu upea näkymä saarten ylitse ulkomerelle. Modermaganilla sijaitseva pieni järvi on tutustumisen arvoinen. Se sijaitsee niin lähellä merta, että korkean veden aikaan, valuu merivesi järveen ja painuu pinnalla olevan makean veden alle. Luontopolun varrella sijaitsevat myös sirpalesuoja ja korsu.
Modermagan ja Fladalandet ovat saavutettavissa ainoastaan omalla veneellä tai taksiveneellä.
