Fiskarsin Ruukki
1600-luvulla syntynyt Fiskarsin Ruukki tunnetaan nykyään suomalaisen muotoilun ja taiteen keskuksena. Korkeatasoiset kokous-, majoitus- ja ravintolapalvelut sekä erilaiset työpajat, tapahtumat ja myymälät tarjoavat kävijälle nähtävää ja koettavaa kaikkina vuodenaikoina.
Saapuessaan Fiskarsiin kävijä ohittaa ensin vanhoja puutaloja: seuraintalo Lukaalin sekä hotelli ja ravintola Fiskars Wärdshusin. Näiden jälkeen edessä aukeaa ruukin raitti. Sitä reunustavat raudan tuotantoon liittyneet rakennukset Makasiini, Vanha Mylly, Kuparipaja ja Hotel The Torby sekä Lasistudio.
Kaikkein korkeimmalle ruukin raitilla yltää kellotornirakennus, jonka huipulla aito Könnin kello on mitannut aikaa jo yli 170 vuotta. Kellotornin vierestä löytyvät kahvilat ja puodit. Työpajoja ja myymälöitä on myös Paja-aukiolla sekä Peltorivin punaisten talojen reunustaman tien päässä.
Fiskarsin Ruukin matkailuneuvonta palvelee 1.9. alkaen ti-su klo 11-17 ja ma-pe klo 10-16 osoitteessa Kasarmi 1852, Fiskarsintie 360, 10470 Fiskari sekä puhelimitse +358 (0) 20 439 2099 ja fiskarsvillage@fiskars.com;
Suurin osa Fiskarsin putiikeista ja palveluista ovat ovat kesäkaudella avoinna joka päivä ja syyskaudella avoinna pääsääntöisesti ke-su. Katso ajankohtaiset aukioloajat: fiskarsvillage.fi/putiikit-ja-palvelut
Tutustu myös Fiskarsin Ruukin verkkokauppaan, josta voit ostaa kätevästi vaikkapa lippuja tapahtumiin.
Suomen vanhimman yrityksen alkuajat
Fiskarsin rautaruukki perustettiin vuonna 1649, kun hollantilainen Peter Thorwöste sai oikeuden rakentaa Fiskarsinjoen varrelle masuunin ja kankirautavasaran. Vesivoima piti kylän elävänä ja ennen pitkää ruukkiin perustettiin pajoja ja muita verstaita, jotka nykyään on kunnostettu eri alojen taiteilijoiden ateljeiksi ja studioiksi. Kankiraudasta valmistettiin mm. nauloja, lankaa, veitsiä, kuokkia ja raudoitettuja pyöriä. Lisäksi Fiskarsissa valmistettiin valutavaraa, kuten patoja ja paistinpannuja.
Vuosien varrella ruukin omistus on siirtynyt monta kertaa. Varsinkin 1700-luvulla Fiskars on ollut useiden eri liikemiesten hallussa, kuten John Montgomerien sekä Robert Finlayn ja John Jenningsin. Finlayn ruukkitoiminta loppui parinkymmenen vuoden jälkeen vararikkoon ja ruukki päätyi tukholmalaisen B. M. Björkmanin omistukseen. Hänen poikansa muutti Fiskarsiin, mutta pojan leväperäinen elämäntapa johti ruukin myymiseen vuonna 1822 Johan von Julinille.
Fiskarsin Ruukin kukoistuskausi
Julinin myötä alkoi tärkeä vaihe ruukin historiassa. Hän kehitti sekä Fiskarsin teollista toimintaa että maataloutta ja metsänhoitoa. Julin oli edistyksellinen mies, joka perusti Fiskarsiin mm. Suomen ensimmäisen hienotaepajan ja konepajan. Fiskarsin Ruukki oli edelläkävijöitä myös terveydenhuollon ja koulutuksen saroilla. Erilaiset yhdistykset toimivat vilkkaasti ja tarjosivat ruukkilaisille vapaa-ajan toimintaa mm. urheilun, musiikin ja vapaapalokuntatoiminnan merkeissä.
Julinin kuoltua 1850-luvulla ruukkia johti holhoojahallinto. Vuonna 1883 perustettiin Fiskars Aktiebolag -osakeyhtiö. Yhtiöittämisen myötä ruukista tuli osa isompaa kokonaisuutta, mikä vaikutti myös sen kehitykseen. Nykyään Fiskars Oyj on monialainen kansainvälinen yhtiö, joka on tunnettu Fiskarsin, Iittalan ja Gerberin tuotteista kotiin, puutarhaan ja ulkoiluun.
Culture Eden in Finland 2017
Fiskarsin Ruukille myönnettiin Euroopan Unionin Culture Eden 2017 palkinto. Eden – European Destinations of Excellence on aloite, joka sai alkunsa 2006 ja jolla yritetään edistää kestävän matkailun kehittämismalleja kaikkialla EU:ssa. Kilpailussa on vuosittain vaihtuva teema, ja Fiskars voitti teemalla Culture Tourism.
